Kohonnut verenpaine on hirmu tavallinen asia, noin kahdella miljoonalla suomalaisella se on osunut omalle kohdalle. Valitettavasti likikään kaikki eivät tästä ole tietoisia, kohonnut verenpaine kun harvemmin tuntuu miltään. Lisäksi yllättävän monella verenpaine ei ole riittävällä hoidolla vaan hoidosta huolimatta paineet ovat turhan korkeat.
Tähän blogiin keräsin nipun porkkanoita, miksi sitä verenpainetta kannattaa mitata ja tarvittaessa hoitaa. Kolme merkittävää kehon osaamme pääsi tähän blogiin, nimittäin sydän, aivot ja munuaiset, joiden hyvinvoinnin kannalta kohonneen verenpaineen hoito on erityisen tärkeää. Lähdetäänpä tutkailemaan, miksi.
Sydän
Sydän on mitä suurimmassa määrin lihas, nelilokeroinen sellainen, sisältä ontto. Kun verenpaine on korkea, sydänlihas joutuu tekemään enemmän töitä pumpatakseen verta elimistöön, painetta vastaan kun tehdään töitä. Lihaksen tapaan sydänlihaskin vahvistuu ja lähtenee paksuuntumaan, kun treeni on päällä, mikä ei ole sydämen kohdalla lainkaan hyvä juttu toisin kuin monien muiden lihasten (esim. hauis ) kohdalla.
Vasemman kammion kuormitus
Sydänlihas kasvaa liialliseen treeniin joutuessaan myös sisälle päin, jolloin sydämen sisällä olevaan onkaloon, vasempaan kammioon, jää vähemmän tilaa kerralla eteenpäin pumpattavalle verelle. Tätä sydänlihaksen liikakasvua on kohonneesta verenpaineesta kärsivillä 2-5 kertaa enemmän kuin niillä kanssakulkijoilla, joilla verenpaine on normaali. Sydänlihaksen liikakasvun riskiä lisäävät kohonneen verenpaineen lisäksi mm. runsas suolan käyttö ja ylipaino.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vasemman puolen kuormittuminen on jo ihan yksinäänkin sydän- ja verisuonisairauksien vaaraa lisäävä tekijä. Kun kerralla liikkeelle lähtevä verimäärä pienenee, sydänlihas joutuu kiihdyttämään tahtia saadakseen elimistön tarvitseman verimäärän liikkeelle elimistöön, painetta vastaan. Ja jonakin päivänä tulee sitten väsy, sydän ei enää jaksa ja kehittyy sydämen vajaatoiminta.
Valtimoiden kovettumatauti
Kohonnut verenpaine vaurioittaa myös verisuonten sisäseinämiä ja altistaa valtimoiden seinämien kovettumataudille, ateroskleroosille. Kovettumataudista taas voi seurata sepelvaltimotukoksia, aivoverenkiertohäiriöitä, näköhäiriöitä, munuaisten vajaatoimintaa tai katkokävelyä sekä erilaisia, vakaviakin rytmihäiriöitä.
Verenpaineen hoidosta saatavat hyödyt lukuina
Jos olet 40-49-vuotias ja systolinen verenpaine (”yläpaine”) on 180 mmHg, riski sepelvaltimotauti-kuolemaan on 8-kertainen verrattuna niihin, joiden systolinen verenpainetaso on luokkaa 115 mmHg. Jos yläpaine tästä laskee 20 yksikköä (eli 160 mmHg) riski on jo puolta pienempi. Riskisuhteet muuten muuttuvat vain vähän iän myötä.
Kohonnut verenpaine lisää eteisvärinän (rytmihäiriö) riskiä 1,5-kertaiseksi. Kohonnut verenpaine onkin eteisvärinän tärkein taustatekijä. Eteisvärinä taas altistaa mm. aivoinfarktille.
Kohonneen verenpaineen alentaminen kannattaa
5-6 mmHg pudotus alapaineen osalta vähentää sepelvaltimotauti-tapahtumia 16 %, aivohalvauksia vieläkin enemmän, 38 %. Jos verenpaine laskee yläpaineen osalta 10 ja alapaineen osalta 5:llä (10/5), sepelvaltimo-taudin riski vähenee 20 % ja sydämen vajaatoiminnan riski 25 %.
Mikäli lievän verenpaineen nousun kohdalla (140–149/90–99 mmHg) verenpainearvoja ei saada pelkällä elintapahoidolla laskemaan, lääkehoito yhdessä elintapahoidon kanssa vähentää merkitsevästi kuolleisuutta ja aivohalvauksia melko maltillisellakin verenpaineen laskulla, jo 3,6/2,4 mmHg luokkaa oleva lasku riittää. Käypä hoito -suositus suositteleekin lääkehoitoa, jos elintapahoidon aikana tehdyssä seurannassa verenpaine ylittää keskimäärin itsemitattuna arvon 135/85.
Kokonaisvaltainen elintapahoito ja tarvittaessa muiden riskitekijöiden lääkehoito ovat hyviä tärkeässä roolissa sydän- ja valtimosairauksien ehkäisyssä.
Aivot
Suomessa aivoverenkiertohäiriön eli aivoinfarktin tai aivoverenvuodon sairastaa vuosittain noin 25 000 ihmistä. Aivoverenkiertohäiriöt, toisin kuin usein ajatellaan, koskettaa myös työikäisiä, sillä joka neljäs sairastuneista on alle 65-vuotias.
Kohonnut verenpaine haurastuttaa ja rasvoittaa aivojen verisuonia. Se onkin ylivoimaisesti tärkein hoidettavissa oleva aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijä. On arvioitu, että peräti kahdeksan kymmenestä aivoverenkiertohäiriöstä olisi ehkäistävissä tehokkaalla verenpaineen hoidolla eli elintapamuutoksilla ja tarpeen vaatiessa lääkehoidolla.
Muita aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijöitä ovat liian vähäinen liikunta, keskivartalolihavuus, epäedulliset veren kolesteroliarvot, tupakointi, epäterveellinen ruokavalio, diabetes, sydänperäiset syyt (esim. eteisvärinä) ja runsas alkoholin käyttö.
Aivoinfarkti
Aivoinfarkti on aivoverenkiertohäiriöistä se tavallisempi. Aivoinfarkti on äkillinen tapahtuma, jossa aivojen valtimo tukkeutuu ja sen verisuonittama alue aivoissa jää ilman verenkiertoa ja happea. Tämän seurauksena aivokudos menee pysyvästi kuolioon, mikäli hoitoon pääsy viivästyy.
Aivoinfarktin tavallisin aiheuttaja on valtimoiden kovettumatauti eli tauti, jolle kohonnut verenpaine altistaa, kuten sydämen kohdalla jo todettiin. Sydän- ja aivoinfarktilla onkin ihan samat riskitekijät.
Noin neljänneksen aivoinfarkteista aiheuttaa veren mukana aivojen valtimoon kulkeutunut verihyytymä. Yleisin syy verihyytymän syntyyn on sydämen rytmihäiriö nimeltä eteisvärinä, jonka itsenäinen riskitekijä taas kohonnut verenpaine on.
Eteisvärinän hoidossa käytetäänkin ns. verenohennushoitoa, jolla ehkäistään hyytymien syntyä.
Aivoverenvuoto
Aivoverenvuodossa valtimosuoni repeää ja syntynyt verenvuoto aiheuttaa aivoihin kudosvaurioita. Spontaani aivoverenvuoto johtuu useimmiten verenpainetaudista. Aivoverenvuodon muita riskitekijöitä ovat tupakointi, runsas alkoholin käyttö, aivoverisuonten sairaudet, verenohennuslääkitys ja veren hyytymisen häiriöt.
Muistisairaudet
Kohonneeseen verenpaineeseen liitettyä muistisairautta kutsutaan vaskulaariseksi dementiaksi. Vaskulaarinen dementia on Alzheimerin taudin jälkeen yleisin dementian muoto länsimaissa. Tutkimusnäyttöä alkaa olla myös siitä, että henkilöillä, joilla verenpaine on hoidossa, esiintyy vähemmän muistisairauksia.
Korvaamaton kovalevy
Meillä on vaan yhdet aivot, varaosia ei valitettavasti ole. Pidetään siis aivoistamme huolta ja mitataan sitä verenpainetta, omalla mittarilla tai terveydenhuollossa. Verenpaineen mittaaminen on hyvä aloittaa jo, kun 30 v on tullut mittariin, monilla kun verenpaine lähtee pikkuhiljaa nousemaan jo tuolloin.
Ihanteellinen verenpaine on kun se on alle 120/80. Jos verenpaineen seurannassa (ks. ed. blogi) taso on yläpaineen osalta yli 130 tai alapaineen osalta yli 85, on aika ryhtyä toimiin!
Munuaiset
Munuaisilla on itse asiassa aika paljon hommia. Ne mm. poistavat kehosta nestettä ja erilaisia kuona-aineita sekä ovat mukana säätelemässä verenpainetta. Munuaisten kautta ohjataan myös punasolujen muodostumista ja munuaisista löytyy D-vitamiinin tuotantoyksikkö. Yhdelläkin munuaisella voi tulla toimeen, mutta rajansa se on munuaisellakin.
Kohonnut verenpaine on merkittävimpiä munuaisen vajaatoiminnan aiheuttajia. Toisaalta munuaissairaudet altistavat verenpaineen nousulle. Samoin jos munuaissairaalla verenpaine jää lievästikin kohonneeksi, se voi nopeuttaa munuaissairauden etenemistä.
Eli jos suvussa on todettu munuaissairauksia, verenpainetta kannattaa tarkistuttaa säännöllisesti. Mitä aikaisemmin verenpaineen hoito munuaissairauden kohdalla aloitetaan, sitä tehokkaammin saadaan hidastettua tai jopa estettyä munuaissairauden etenemistä.
Auta siis munuaisiasi säilyttämään supervoimansa terveillä elintavoilla:
- Vähennä suolaa
- liiku säännöllisesti (liikunta on lääke ja vain otettu lääke auttaa )
- karta paheita (tupakka ja alkoholi)
- syö terveellisesti, mikä auttaa pitämään painoa kurissa ja yhdessä liikunnan kanssa ehkäisee aikuistyypin diabetesta.
Ja jos näistä huolimatta verenpaine on koholla, varmista, että verenpaine saa hyvää ja riittävää hoitoa. Ja tiedoksi vielä sellainenkin, hieman munuaisten lähitienoolle liippaava juttu; noin puolella kohonnutta verenpainetta potevista miehistä esiintyy erektiohäiriöitä.
Kolmen kopla!
Pidetään kolmen koplasta (sydän, aivot ja munuaiset) extrahyvää huolta ja mitataan se verenpaine silloin tällöin. Jos arvot ovat koholla, määritetään verenpainetaso (ks. ed. blogi) ja mikäli kotimittauksissa keskiarvo lahjomattomasti näyttää lukemia yläpaine yli 130 tai alapaine yli 85, on aika ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon.
Useimmille siinä vaiheessa hoidoksi tulee elintapojen korjaus, hanke, josta tulossa lisää seuraavissa blogeissa. Pysy siis kuulolla, ja mittaa rohkeasti verenpaineesi!
Hyvän Elämän makuista loppuviikkoa!
Hyvinvointiterveisin
Anna-Mari
Ps. Onko oma terveys ja aivojen hyvinvointi Sinulle ykkösasia? Jos on, tilaa Hyvää Elämää- uutiskirje tästä ja saat säännöllisesti sähköpostiisi tutkittua tietoa hyvinvointiisi vaikuttavista asioista, lääkärin ja hyvinvoinnin asiantuntijan kirjoittamana.
Kirjoittajasta: Olen Anna-Mari Lahtinen, yleislääketieteen erikoislääkäri, työterveyslääkäri ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ammattilainen. Autan Sinua pitämään huolta Sinun terveydestäsi ja hyvinvoinnistasi. Lisää tietoa minusta löydät täältä.