”Downtime” – miten Sinä rentoudut?

Aivot ja sitä kautta jaksaminen ovat tällaisina poikkeuksellisina aikoina erityisen lujilla ja niitä on hyvä hemmotella ihan tietoisestikin. Aloitin kirjoittamaan blogisarjaa henkisen hyvinvoinnin lautasmallista, jonka ovat kehittäneet arvostetut tohtorit David Rock ja Daniel J. Siegel. Eilen esittelyssä oli ”Playtime”-osio, jonka löydät täältä. Tänään on vuorossa ”Downtime”, joka ei nimestään huolimatta tarkoita sitä, että mennään matalapaineen puolelle, vaan päinvastoin.

Mutta ennen kuin lähdetään tutkimaan tuota ”Downtime”-osiota, muutama sananen siitä, miksi tällainen aika tai ylipäätään elämässä olevat huolet ja murheet tahtovat aiheuttaa stressiä ja käydä jaksamisen päälle. Itse kun ajattelen, että kun ymmärtää asioiden taustoja, niiden kanssa on helpompi tulla juttuun ja niihin on helpompi vaikuttaa.

Ihmisen aivot on rakennettu toimimaan uhkalähtöisesti. Uhka-kokemuksen taas voi synnyttää yhtä lailla konkreettinen uhka kuin omien ajatusten synnyttämä uhkakuva. Luolissa asuessamme toimintamalli oli elossa pysymisen kannalta vallan hyödyllinen. Maailma on muuttunut todella paljon noista ajoista, mutta meidän aivojemme rakennepiirustuksissa ei ole tapahtunut mitään radikaalia muutosta.

Kun tällainen aika aiheuttaa läheisten terveyden sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten haasteiden osalta huolta ja murhetta, aivojen toiminnan lähtökohdista on hyvin luonnollista ja normaalia, että aivomme voivat lähteä virittymään uhkakokemuksen aiheuttamaan ”taistele tai pakene”- toimintamalliin. Pikkaisen oikaistuna puhutaan siis stressireaktiosta, joka lyhytaikaisesti on oikein ok, mutta pitkittyessään alkaa aiheuttaa erilaisia fyysisiä ja henkisiä stressioireita. Kyllä tästä selvitään, mutta mielen hyvinvointiin kannattaa nyt kiinnittää erityistä huomiota.

Sitten siihen päivän aiheeseen eli henkisen hyvinvoinnin lautasmallin toisen osan, ”Downtime”:n esittelyyn. ”Downtime”:lla tarkoitetaan rentoutumista, eli ollaan vaan ilman sen kummempia tavoitteita ja päästetään aivojen pohdintamylly lepotilaan ja aivot palautumaan. Vähän kuin tietokoneessa; jos miljoona ohjelmaa on päällä ja jäähdytin tekee jatkuvasti töitä, kannattaa ottaa tietokoneesta välillä virrat pois ennen kuin mokoma ylikuumenee. Vähän sama juttu aivoilla, ne tarvitsevat lepoa, myös päiväaikaan. Kännykkäkin laitetaan välillä lataukseen, aivoille kannattaa tehdä samoin 😊

Jos itsellesi ”aivojen laittaminen narikkaan” tuntuu hankalalta, kokeile esim. rauhoittavaa musiikkia. Tutkimusten mukaan klassinen musiikki toimii oikein hyvin, itse tykkään valita Spotifystä ”Lounge”-albumeista jonkun. Tiedättehän sen rauhoittavan musiikin, jota ruokaravintoloissa ja esim. kylpylöiden aulatiloissa kuulee. Viime päivien suosikiksi on noussut, teemaan sopivasti, Toivon kärki – Uuden edessä. Mutta siis mikä vaan musiikki, joka saa rentoutumaan.

Hyvä kirjakin voi auttaa pääsemään rentoutumisen alkuun. Tai sitten ruudultakin voi etsiä apua rentoutumiseen. Kun aivot ovat kovilla, ei mielellään kuitenkaan trillereitä tai hyvin surullisia sarjoja. Meillä on nyt katsottu mm. vanhoja Frendien ja Frasierin jaksoja. Ja kun urheilusta meillä tykätään, nyt on se hyvä puoli tilanteessa, että kun vanhoja pelejä katsoo kanavilta, voi valita juuri niitä pelejä, missä oma suosikkijoukkue pärjää😉

Omalta osaltani olen huomannut, että ”Playtime”:ssa jo esitelty kutominen oikeasti myös rentouttaa, ainakin minua. Siinä jos kovasti paljon miettii muuta, sutta ja sekundaa eli purkamista on hyvin todennäköisesti tiedossa. Mikä ei sitten tiettykään enää rentouta. Uskoisin, että mikä tahansa käsillä tehtävä toimii samaan tapaan. Itselläni myös metsässä kuljeskelu sekä veden ja tulen elementit toimiva rentouttavina.

Jos edellä listatuilla konsteilla ei rentoutuminen tahdo lähteä liikkeelle, netissä on lukuisia erilaisia rentoutusmateriaaleja. Jos ajatus on kovin laukalla, silloin suosittelisin progressiivista rentoutusta, jossa lihaksia jännittämällä ja rentouttamalla haetaan koko kehon rentoutumista. Googleen siis hakusanaksi ”progressiivinen rentoutus”. Oma suosikkini on YouTubesta löytyvä Untuvameditaatio.

Ja vanha kunnon hengitysharjoitus on toimiva keino hämätä aivojen uhkamaailmaa; mehän emme voi samaan aikaan hengitellä rauhallisesti ja juosta karkuun ja onneksi rauhallisesti hengittäminen on yleensä voimakkaampi ja sammuttaa koetun uhan aiheuttamaa ”taistele tai pakene”- reaktiota. Ohjattuja hengitysharjoitteluita on niin ikään netti pullollaan, tässä linkki yhteen.

Miten Sinä rentoudut? Onko Sinulla jotain hyväksi havaittuja vinkkejä, joita haluaisit jakaa? Kirjoittele blogin tai Facebookin kommenttikenttään 😊.

Hyvinvointiterveisin
Anna-Mari

Vastaa