Sleep Time – vuorossa uni

Monesta meistä varmasti tuntuu siltä, että nukkuessa ei kuorsauksen lisäksi tapahdu yhtään mitään, mutta uni on itse asiassa varsin aktiivista ja tärkeää aikaa.

Tässä blogissa jatketaan lääkärin vinkkelistä henkisen hyvinvoinnin lautasmallin esittelyä arvostettujen tohtorien David Rockin ja Daniel J. Siegelin kehittämän Healthy Mind Platter-mallin mukaan. Aiemmissa blogeissa olleet teemat ”Play Time”, Down Time” ja Time-In löydät täältä.

Tänään on siis vuorossa Sleep Time eli uni, joka on oma lempilapseni. Moni voi pitää unta vähän kuin itsestään selvyytenä. Kuuluu mennä johonkin kellonlyömään nukkumaan, jotta jaksaa aamulla herätä siihen aikaan kun on tarvis. Näin on aina ollut eikä siihen tarvitse sen enempää kiinnittää huomiota. Unen merkityksen moni huomaakin vasta, kun nukkuminen syystä tai toisesta häiriintyy.

Unen aikana tapahtuu 95 % palautumisestamme. Korjataan päivän aikana tulleita vaurioita ja valikoidaan mitä kuluneen päivän tapahtumista siirretään pitkäkestoisempaan muistiin. Meidän jo jonkin verran elämää nähneiden aivoissa ei siis varsinaisesti ole ns. tyhjää tilaa. Työmuistiin tallentuu päivän aikana tapahtuneita asioita ja työmuisti pitää siivota, jotta seuraavan päivän asiat voivat sinne mahtua. Ja tämä tapahtuu suurelta osin nukkuessamme.

Kestomuistiin siirretään päivän tapahtumista ne tähdellisimmät ja hyödyllisimmät asiat. Vaan eihän siellä kestomuistissakaan ole valmiiksi tilaa. Eli kestomuistista pitää siivota turhia pois ja järjestellä arkistoa uudelleen, jotta nyt havaitut tärkeät asiat tulee tallennettua sinne omalle ”kovalevylle”. Sanotaankin, että aivot siivoavat itseään öisin, lisää tietoa siivousurakasta löydät täältä.

Jos ei nuku kunnolla, tämä prosessi ei toimi hyvin. Aivotutkijoiden mukaan moni univaikeuksista kärsivä hakeutuukin muististaan huolestuneena tutkimuksiin. Ja usein varsinkin nuoremmilla tilanne on se, että muistisairautta ei todeta, mutta univaje kylläkin.

Unella on neljä eri vaihetta. Mm. syvän unen aikana palaudutaan stressin aiheuttamasta ”taistele tai pakene”- hälytystilasta. Syvästä unesta 80 % ajoittuu unen ensimmäiselle puolikkaalle. Eli nukkumaanmenoa ei kannatta lykätä aamuyön puolelle. Haastavaksi asian tosin voi tehdä se, että usein yksi stressioireista on juurikin nukahtamisen vaikeus.  

Kaikilla unen vaiheilla on oma tärkeä tehtävänsä mm. luovuuden, muistin, oppimisen ja tunteiden käsittelyn parissa. Ehkä vanhan kansan sanonta, ”kannattaa nukkua yön yli”, erityisesti isoissa päätöksissä, pohjautuukin juuri tähän. Ja samalla mietin, paljonko poliittisia, isojakin päätöksiä tehdään yön hämyisinä tunteina merkittävässä univajeessa?

Lapsilla puhutaan paljon nukkumisen merkityksestä ihan fyysisen kasvunkin kannalta. Kasvuhormonia kun erittyy erityisesti silloin kun me nukumme. Mutta ei kasvuhormonin tarve tokikaan lopu pituuskasvun pysähdyttyä, vaan se edelleen jatkaa öisin työtään luiden ja kudosten huoltohommissa, läpi elämän.

Muistathan siis vaalia unta! Unen tarve on keskimäärin 8 tuntia yössä, mutta yksilöitä me olemme ja sitä kautta unenkin tarve on yksilöllistä. Jos aamulla herätessäsi tunnet olosi levänneeksi, olet todennäköisesti nukkunut riittävästi.

Olen aiemmin kirjoittanut kolme uniaiheista blogia ja tässä vielä Sinulle linkkejä näihin.

Uni – kaiken mahdollistaja
Jos nukkumatti ei tulekaan – apua uniongelmiin
Vinkkejä parempaan uneen

Seuraavana esittelyvuorossa on fyysinen aktiivisuus, pysy siis kuulolla!

Nuku ja voi hyvin!

Hyvän unen terveisin
Anna-Mari

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: