Henkisen hyvinvoinnin lautasmallin esittelyvuorossa on tänään liikunta. Ja kun lääkärinä tätä kirjoitan, liikunnalla tässä blogissa tarkoitan nimen omaan terveysliikuntaa. Terveysliikunta eroaa sekä varustus- että tehovaatimuksiltaan tavoitteellisesta urheilusta. Terveysliikuntaa voikin tehdä melkein missä ja milloin vaan, mikä näin korona-aikana on tietty ihan hyvä juttu.
David Rockin ja Daniel J. Siegelin kehittämässä Healthy Mind Platterin esittelyssä olemme ehtineet jo viidenteen osaan. Tälle mielen hyvinvoinnin lautaselle on katettu seitsemän eri “mielen ruokaa”, joista kutakin olisi hyvä nauttia päivittäin. Aiemmin esitellyt Playtime, Downtime, Time In ja Sleep Time- blogit löydät täältä.
Liikunnalla tiedetään olevan hyvin paljon suotuisia terveysvaikutuksia, mm. uneen, vastustuskykyyn, mielialaan ja monien kroonisten sairauksien, mm. aikuistyypin diabeteksen ja verenpainetaudin ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tässä blogissa keskitymme enemmän siihen, mitä terveysliikunta tekee aivoille ja mielen hyvinvoinnille.
Aivojen kannalta erityisesti aerobinen eli sydän-, keuhko- ja verisuonielimistöä sopivalla tavalla kuormittava liikunta on ihan parasta. Fyysinen keho eli luut, lihakset ja nivelet ovat tärkeitä toimintakyvyn kannalta. Lihasvoima ja tasapaino kun pitävät huolta liikuntakyvystä, millä on jo elämänlaadunkin kannalta iso merkitys. Siksi liitän tähän vielä UKK-instituutin hiljattain päivittämän aikuisten liikuntasuosituksen, joka kattaa kaikki terveysliikunnan osa-alueet.
Jos säännöllisempi liikkuminen on jäänyt tai esim. koulun liikuntatunneilta on aikoinaan jäänyt huonoja muistoja, kannustan kurkkaamaan terveysliikuntasuositusta rennolla mielellä ja ottamaan sieltä palanen kerrallaan omaan arkeen. Lisää tietoa liikuntasuosituksesta löydät täältä.
Liikunta ja aivot
Tutkimuksissa liikunnan on todettu mm. parantavan aivojen terveyttä ja aivojen plastisuutta eli muovautumiskykyä, läpi elämän. Aerobinen liikunta (esim. kävely, sauvakävely, juoksu, pyöräily, uinti, hiihto) tutkimusten mukaan parantaa mm. muistia, oppimista, keskittymiskykyä ja reaktioaikoja.
Vähän taustaa, mistä moinen voisi johtua? Aivotutkijoiden mukaan aivojen rakenteissa on tapahtunut vallan vähän niistä ajoista, jolloin asuimme luolissa. Siihen aikaan metsästys ja marjojen kerääminen olivat niitä “liikuntalajeja”. Oli tärkeää muistaa, missä parhaat marjapaikat on ja miten metsästää, jotta ravintoa riittää. Elämä siihen aikaan ei ollut myöskään lainkaan vaaratonta, joten reaktiokyvynkin oli hyvä olla kunnossa. Sitten kun luolassa istahdettiin nuotion ääreen, aivot sai laittaa lepotilaan.
Onkin sanottu, että aivotoiminta on parhaimmillaan liikkeessä. Mm. monet huippuluennoitsijat tekevät muutamia fyysisiä harjoitteita juuri ennen esitystään, jotta saavat itsestään oman parhaan irti. Samoin esim. toimistotyössä ennen vaativampaan hommaan tarttumista ei ole ihan huono idea mennä ensin kulkemaan pari kerrosta rappuja tai tehdä muutama kyykkyliike aivojen virittämiseksi. Kannattaa kokeilla, kokemuksen syvällä rintaäänellä 😊
Liikunnan vaikutukset näkyvät paitsi aivojen suorituskyvyssä, myös mielen terveydessä. Kohtuukuormitteinen liikunta vähentää koettua stressiä, vähentää ahdistuneisuusoireita ja lievittää masennusoireita. Ja on liikunnalla todettu olevan hyviä vaikutuksia myös aivojen verenkiertoon, hermosolujen uudistumiseen ja aivosolujen suojaamiseen esim. vammojen vaikutuksilta.
Monenlaista hyvää on siis tiedossa, kun liikkuu terveysliikunta-tyyppisesti 😊
Ja kun kyseessä on ei-tavoitteellinen liikunta, ts. palkintosijoja ei ole jaossa, kannattaa liikkumiseen suhtautua rennosti. Itsellä toimii tosi hyvin näin kevätaikaan heräävä luonto.
Lenkille en lähde niinkään määrämittaiselle, tietyssä ajassa suoritettavalle lenkille, vaan tutkailemaan, miten kevään herääminen etenee. Ja kun jotain kivaa näen, pysähdyn ja napsaisen pari kuvaa kännykällä. Näin terveysliikunta-mielessä kun ei haittaa lainkaan, vaikka välillä pysähtyykin, pääasia, että tulee siinä luontoa ihmetellessä otettua muutama askelkin.
Lihasvoimatreenin tai venyttelyn moni yhdistää kuntosali- tai ryhmäliikuntaympäristöön, mikä kaikille ei ole sitä ominta mukavuusaluetta. Paljon voi tehdä itsekseenkin tai kaverin kanssa. Internet on nykyään pullollaan erilaisia kehon, kuminauhan tai kahvakuulan kanssa tehtäviä lihasvoimaharjoitteita, joita voi tehdä esim. omassa olohuoneessa, terassilla, puistossa yms. Itse otin käyttöön Yogaia-nimisen kanavan, josta löytyy monipuolisia, eritasoisia ja kestoisia ohjelmia.
Minkälaisia hyviä kanavia tai keinoja olette löytäneet liikkumiseen näin korona-aikaan?
Laittakaapa vinkkejä netissä olevista hyviksi havaituista ohjeista tai itse löytämistänne tavoista, saadaan jaettua näin kaikille aivoille ja yleiselle terveydelle hyviä juttuja!
Olen aiemminkin kirjoitellut liikunta-aiheesta ja tässä vielä linkkejä aiempiin blogeihin:
Liikunta – Hyvän Elämän eliksiiri
Uutta!
Kiinnostaako oman liikkumisen riittävyys tai unen ja palautumisen laatu?
Kauttamme saat näitä mittaavan Firstbeat-hyvinvointianalyysin -15 % alennuksella. Olen itse tehnyt mittauksen kahdesti, suosittelen!
Tilausohjeet löydät täältä.
Pitäkäähän itsestänne huolta ja liikkumisen iloa!
Hyvinvointiterveisin
Anna-Mari