Hei hallituksen pj ja/tai toimari; kiinnostaako raha?

Viime blogissa kysyin, pitääkö työkykyä johtaa ja sanoin, että muusta johtamisesta irrallisena se ei ole minusta järkevää. Tänään en ole kääntämässä takkiani, mutta sanon, että toden tottakin työkykyä pitää johtaa, ja sieltä ihan ylimmästä johdosta käsin. 

Viime blogissa puhuttiin ihmisyydestä, tässä blogissa paneudutaan rahaan. Luepa loppuun asti ja tiedät, miksi. 

Pyysin ChatGPT:tä listaamaan henkilöstökulujen budjetointiin kuuluvia asioita. Tällaisen vastauksen sain (voit hypätä tämän kohdan yli jos ja kun on tuttua juttua): 

“Henkilöstökulujen budjetointi kattaa kaikki ne kustannukset, jotka liittyvät työntekijöiden palkkaan, etuihin ja muuhun henkilöstöön liittyvään toimintaan. Yleisesti henkilöstökulujen alle kuuluvat:

1.  Palkat ja palkkiot:
• Peruspalkat
• Ylityökorvaukset
• Palkkiot ja bonukset (esimerkiksi tulospalkkiot tai kannustimet)
2.  Työeläkevakuutusmaksut (eläkemaksut):
• Työnantajan osuus lakisääteisistä eläkevakuutusmaksuista (esim. työeläkevakuutus, kuten TyEL).
3.  Sosiaaliturvamaksut:
• Työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut, kuten sairausvakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksut ja tapaturmavakuutusmaksut.
4.  Lomakorvaukset ja lomarahat:
• Työnantajan maksamat lomarahat ja lomapalkat työntekijöille.
5.  Työterveydenhuolto ja muut etuudet:
• Työterveyshuolto ja sen kustannukset
• Muita etuuksia, kuten lounasetu, liikuntaetu, puhelinetu ja muu henkilöstöetuudet.
6.  Koulutus ja kehittäminen:
• Henkilöstön koulutuskustannukset, kuten sisäiset ja ulkoiset koulutukset, seminaarit ja konferenssit.
7.  Rekrytointikustannukset:
• Henkilöstön rekrytointiin liittyvät kustannukset, kuten rekrytointipalvelut, mainokset ja mahdolliset muut rekrytointiprosessin kulut.
8. Työvälineet ja -materiaalit:
• Työntekijöiden käyttämät työvälineet, kuten tietokoneet, ohjelmistot, työvaatteet, puhelimet jne., jotka ovat osa työntekijän työskentelyä.
9. Matkakulut:
• Työntekijöiden työmatkat ja niihin liittyvät kulut, kuten majoitus ja kuljetus.
10. Työntekijöiden vakuutukset ja eläkevakuutukset:
• Työnantajan maksamat vakuutukset, kuten tapaturmavakuutukset tai muut työntekijöiden turvaksi tarkoitetut vakuutukset.

Näiden lisäksi henkilöstökuluihin voi kuulua myös muita työpaikalla tapahtuvaan toimintaan liittyviä kuluja, kuten työntekijöiden hyvinvointipalvelut tai yrityksen järjestämät virkistystoiminta.”

Ja sitten varsinaiseen blogin pihviin

Eli jatketaan listaa työntekijöiden työkykyyn liittyvillä kuluilla, sellaisilla, joita harvemmin budjetoidaan, saati johdetaan systemaattisesti.  

Avaan vähän kulueriä

1. Sairauspoissaoloihin liittyvät kustannukset

Yleisesti sairauspoissaolopäivän kustannuksena käytetään 370 €/pvä. Työnantajalle tuleva suora kustannus menetetystä työstä riippuu sairausloman ja työsopimuksessa määritetyn palkallisen sairausloman pituudesta. Tänä päivänä etenkin jaksamisen haasteet ja sen seurauksena niin tavalliset unen ja mielen haasteet tarkoittavat usein pidempää sairauspoissaoloa. Suorien kustannusten lisäksi kustannuksia syntyy välillisesti mm. asiakastyytyväisyyden ja asiakaspidon kautta.

• Oletetaan, että teillä on työsopimuksessa oikeus olla 30 pvää palkallisella sairauslomalla.
  • Kalliimpia työnantajalle ovat ensimmäiset 10 päivää, jolloin Kela ei vielä maksa sairauspäivärahaa. 10 päivän poissaolon kustannus työnantajalle on n. 3700 euroa. Jos seuraavan poissaolon syynä on eri sairaus, täysvastuu palkanmaksusta alkaa uudelleen nollasta. 
  • Yhden henkilön toistuva, mutta eri syistä aiheutuva yhteensä 30 pv:n poissaolo maksaa yritykselle n. 11 000 euroa. Jos paljon sairastavia olisi kaksi, se maksaisi n. 22 000 euroa.
     
• Jos taas sairausloma pitkittyy yli 10 pv:ää kestäväksi ja sairausloma on edelleen palkallista, 10 pv:n jälkeen työnantajan maksettavaksi jää Kelan maksaman sairauspäivärahan jälkeen n. 110 €/pvä eli loput 20 päivää maksaa 2200 €, 30 pv sairauspoissaolo yhteensä n. 6000 €. 
  • Jos teillä kaksi työntekijää jää esim. jaksamisen ja mielen haasteiden vuoksi 30 pv:n sairauslomalle, se maksaa teille n. 12 000 euron edestä menetettyä työpanosta. Jos käy hyvä tuuri ja saatte sijaisen, hänen palkkansa tulee luonnollisesti tähän päälle. Ja jos ette saa sijaisia ja jäljellä oleva porukka urakoi, on riski, että uupuneiden määrä, ja kustannukset, kasvaa. 
    
    
• Jos sairauspoissaolojen seurauksena käy niin, että ette pysy asiakkaalle luvatussa aikataulussa, sopimukseen mahdollisesti kuuluva viivästyssanktio alkaa pyörimään. Ja vaikka ei olisi rahallista “sakkoa”, joka tapauksessa tekeminen ja asiakkaalle annettu lupaus viivästyy tai vähintään laatu kärsii. Ja samalla kasvaa riski maksavan asiakkaan menettämiseen.
  
  
• Vielä yhteiskunnallinen näkökulma jokaiselle veronmaksajalle. V. 2023 Kela maksoi sairausvakuutusetuuksia 4,8 mrd edestä, tästä sairauspäivärahoihin meni n. 1 mrd, lääkkeisiin n. 1,8 mrd euroa. Kelan tilastojen mukaan v. 2023 suomalaisista mielialalääkkeitä käytti jo joka 10., yli 600 000 henkilöä. Yli 100 700 sai Kelan sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Maailman onnellisin kansa ei ole maailman tervein kansa. 

Sairastumiseen liittyen kuitenkin hyvin tärkeä asia. Kenelle vain voi sairastuminen osua omalle kohdalle ja todella harva, jos kukaan, sitä itselleen toivoo. Olennaista on, että työpaikalla tehdään kaikki mahdollinen, että työ ei ole aiheuttamassa sairastumista tai työhön liittyvät asiat eivät ole se “karva, joka katkaisi kamelin selän” ja että työntekijä saa tukea, kun sitä tarvitsee.

2.   Presenteismistä aiheutuvat kustannukset

Presenteismi = ollaan työssä, mutta sairauden tai muiden syiden vuoksi puolikuntoisena, jolloin aikaansaaminen on heikompaa. Jo pelkästään huonosta nukkumisesta seuraa muistin ja keskittymisen vaikeutta = ajattelua vaativassa työssä suoriutumisen heikkenemistä. Tilapäisestä unettomuudesta muuten Suomessa väestötasolla kärsii joka kolmas ja n. 12%:lla on krooninen unettomuushäiriö. Yksi tavallisimmista unta häiritsevistä asioista on koettu liiallinen stressi.
Presenteismiin liittyvien vuosikustannusten on arvioitu olevan 1600 € - 2500 € per työntekijä

• Jos teillä on 20 työntekijää, presenteismin kustannusarvio on n. 32 k€- 50 k€/vuosi. Nollille tätä ei saa, kukaan ei ole aina 100 % iskussa, vaan työkykymme vaihtelee. Isommaksi tämä kustannus nousee edelleen, jos heikomman aikaansaamisen ratkaisuksi valitaan lisätyövoiman palkkaaminen. Eli työstä johtuvaa haitallista kuormitusta ja siitä seuraavaa presenteismiä kannattaa pyrkiä vähentämään kaikin keinoin.  
  
  

3.   Motivaatiokatoon liittyvät kustannukset

Ihminen haluaa onnistua työssään ja tulla työyhteisössään arvostetuksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Merkityksellisyyden kokemus, osaaminen, ts työn hallinnan tunne, vaikutusmahdollisuudet ja yhteisöllisyyden kokemus ovat tärkeitä sisäisen motivaation lähteitä.

Motivaation laskusta tulevia kustannuksia en ole nähnyt missään arvioitavan, mutta epäilisin kustannusten olevan ainakin samaa luokkaa presenteismin kanssa. Myös motivaatiota on tärkeää johtaa, mutta koska meistä jokainen motivoituu hieman eri asioista, sen johtaminen vaatii mallin, joka huomioi yksilöllisyyden. 

4.  Sairauksien hoidosta seuraavat kustannukset

Mitä enemmän työterveyshuoltoa joudutaan käyttämään oireiden ja sairauksien, saati työkyvyn pidempi aikaisen menetyksen hoitamiseen, sitä suuremmat kustannukset. Toisaalta, mitä aiemmin ongelmiin haetaan ammattiapua, sitä lyhyempi on myös toipumisen tie. Tässä esihenkilön ja työkavereiden rooli on tärkeä, ota ajoissa puheeksi ja kysy, mitä kuuluu. Ja ohjaa tarvittaessa juttelemaan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Ja vielä parempi, jos kehitätte yhdessä työtä ja työn tekemisen tapoja niin, että työ ei ole aiheuttamassa tai pahentamassa haitallista kuormitusta.

• Jos teillä on suoriteperusteinen työterveyshuoltosopimus, kustannukset näkyvät suoraan seuraavan kuukauden työterveyshuollon laskussa.
• Jos teillä on käytössä sairauskuluvakuutus tai kiinteähintainen työterveyshuollon sopimus ja sairastamista on paljon, kustannukset tulevat viiveellä, hintojen tarkistuksen myötä.
   

5.   Työkyvyttömyyteen liittyvät kustannukset isommilla työnantajilla

Jos kuulutte työeläkeyhtiön maksuluokkamalliin, yhdenkin nuorehkon henkilön jääminen työkyvyttömyyseläkkeelle voi nostaa teidän maksuluokkanne korkeammaksi, mikä näkyy tulevina vuosina korkeampina työeläkemaksuina. 

6.   Työ- ja työmatkatapaturmista tulevat kustannukset

Jälkimmäiseen työnantajan on hankalampi vaikuttaa, ensimmäiseen taas pitää vaikuttaa

• Arvioidaanko teillä säännöllisesti työpaikalla olevia riskejä, mukaan lukien tapaturmariskit?
• Onko teidän työpaikalla sattunut tapaturmia? Jos on, minkä verran tähän on liittynyt kustannuksia?
  
  

7.   Korvausrekryyn liittyvät kustannukset

Viimeiseksi asia, jota ei aina tulla ajatelleeksi työkykyyn liittyvänä, mutta mikä ei ole ollenkaan harvinaista; työntekijä, joka kuormittuu työssään haitallisesti, ottaa ja päättää vaihtaa työpaikkaa. 

Olen kuullut arvioitavan, että yhden työntekijän korvausrekry vastaa kolmen kuukauden palkan määrää. Kustannus muodostuu mm. perehdytykseen ja perehtymiseen tarvittavasta ajasta. Otetaan esimerkkinä asiantuntija, jolla kk-palkka on 4000 €. Hänen lähtemiseensä liittyvä kuluerä on siis n. 12 k€. Jos tarvitsette ulkopuolisen rekrytoijan apuja, se maksaa sitten lisää. 

• Jos lähtijä on henkilö, jonka mukana työpaikasta kävelee ulos kovan luokan osaamista, menetykselle on mahdotonta arvioida hintalappua.

Asiakaspalvelu-tyyppisessä liiketoiminnassa riskinä on lisäksi, että asiakkaat lähtevät “luottopelaajansa” perässä. 

Minkälaisista kokonaiskustannuksista puhutaan Suomi-tasolla?

Työterveyslaitoksen emeritusprofessorin Guy Ahonen arvioi jo v. 2016, että Suomella on vakava, laaja ja erittäin kallis ongelma nimeltä työpahoinvointi, mikä näkyy työpaikoilla sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja sitoutumattomuutena.  Se maksaa Ahosen laskelmien mukaan vähintään 25 miljardia euroa vuodessa. V. 2023 hinta-arvio liikkui vuositasolla 25 - 40 miljardin euron välillä, riippuen käytettävästä laskentatavasta. V. 2023  muuten Suomen valtion budjetti oli noin 80 miljardin euron suuruinen. 

Miten teillä työkykyä johdetaan? Kelpaisiko apu?

Mistään nappikaupasta työkykyjohtamisessa ei siis ole kyse. Työkyvyn ja työssä onnistumisen systemaattinen johtaminen tulee olla olennainen osa liiketoiminnan johtamista, missä omistajuudesta ja tarvittavista resursseista vastaa yrityksen ylin johto.

Myös teidän yrityksellenne edellä listatut seitsemän kohtaa voivat helposti maksaa kuusinumeroisen summan rahaa. Rahaa, joka on liiketuloksesta pois. Kuluerä, jonka paikkaamiseksi saatte tehdä paljon lisämyyntiä.

Ihan ekstakteja, yrityskohtaisia euroja on vaikeaa laskea työkykyyn liittyvissä riskeissä, mutta sopivalla hehtaaritasolla riskeistä pitää olla kartalla ja tätä merkittävää kustannusriskiä pitää johtaa. Ja siinä systemaattinen työkyvyn johtamisen työkalu tulee avuksi ylimmälle johdolle.

Soita tai laita viestiä ja katsotaan, mikä tilanne teillä on ja miten voin auttaa teitä onnistumaan työkyvyn johtamisessa ja tekemään parempaa liiketulosta!

Työkykyterveisin
Anna-Mari