Miksi metsäkävely lievittää stressiä ja tukee mielen hyvinvointia?

 Onko sinulla kokemusta seuraavanlaisesta tilanteesta? Olo tuntuu stressaantuneelta, tekemättömiä töitä on vaikka muille jakaa, nukkuminenkin alkaa olla katkonaista ja päässä pyörii yhtä aikaa sata asiaa. Päätät sohvalle siirtymisen sijaan laittaa ulkovaatteet päälle ja lähdet ulos läheiseen puistoon tai metsään tai rannalle katsomaan laineiden liplatusta.

Jo muutaman minuutin jälkeen huomaat, kuinka hartiat alkaa laskea, hengitys rauhoittuu, pulssi hidastuu ja verenpaine laskee. Keho alkaa rentoutua ja mieliala nousta. Alat tuntea luonnon positiivisen vaikutuksen.

Mihin kaikkeen, miksi ja miten luonto meissä vaikuttaa?

Tässä kohtaa on hyvä hetkeksi palata aikaan, jolloin ihmiskunta oli elonsa alkutaipaleella ja elimme savannilla metsästäjä-keräilijän elämää. Luonto oli meille elintärkeä kumppani ja sen kanssa oli syytä tulla toimeen, jos halusi pysyä ravittuna ja ylipäätään hengissä. Tästä ajasta ihmisen elinympäristö on muuttunut hyvin paljon, mutta valitettavasti aivomme eivät ole pysyneet siinä muutoksessa perässä vaan ikävöivät savanneille ja kaipaavat luonnon rauhoittavaa vaikutusta.

Luonnon myönteiset vaikutukset mieleen ja aivojen toimintaan
ovat laajasti tutkittuja ja todennettuja.

Aivot kaipaavat luonnon rauhaa

Nykyajan elinympäristömme – kaupungit, työpaikat ja kiireinen arki, 24/7 auki oleva maailma – tuottaa aivoillemme valtavan määrän aistiärsykkeitä: melua, valoja, mainoksia, rakennuksia, uhkaavia uutisia ja ruutujen välityksellä tulevaa infotulvaa. Tämä jatkuva ärsyketulva kuormittaa erityisesti aivojemme etuotsalohkoa, joka vastaa meillä tarkkaavaisuudesta ja päätöksenteosta.

Meidän aivoissamme “tutka” on jatkuvasti päällä ja skannaa ympäristöä. Aivojen perusasetusten vuoksi pyrimme erityisesti tunnistamaan mahdollisia uhkia. Infotulvassa on sellainen huono puoli, että aivojen pitää ensin käsitellä kaikki tuleva tieto ennen kuin voidaan päättää, onko tämä sellainen asia, joka on oikeasti syytä noteerata. Pitkäaikainen altistuminen jatkuvalle skannaamiselle ja tulevan infon käsittelylle tahtoo jossain kohtaa johtaa haitalliseen uupumukseen ja krooniseen stressiin, etenkin jos palautuminen jää liian vähäiseksi. Kroonisesta stressistä taas voi seurata henkisen uupumisen lisäksi ahdistuneisuutta tai masennusta. Kun seuraa nykymaailman menoa, ei liene yllätys, että uupumus ja mielen haasteet, erityisesti ahdistuneisuus ovat tämän ajan uusia kansansairauksia.

Luonnossa kehomme ja mielemme pääsevät lepäämään.

Luonnossa tilanne on toinen. Luonto ei vaadi meitä olemaan koko ajan valppaana, vaan se tarjoaa aivoille mukavalta tuntuvia aistiärsykkeitä, kuten tuulen huminaa, lintujen laulua ja kaunista vehreyttä, mitkä auttavat aivojamme palautumaan kuormituksesta. Tutkimusten mukaan luonnossa oleskelu aktivoi parasympaattista hermostoa, minkä seurauksena olo rentoutuu jo 15 minuutissa stressihormoni kortisolin vähentyessä. Käytännössä krooniseen stressiin ja ahdistuneisuuteen liittyvä “taistele tai pakene”- reaktio vaimenee.

Luonnosta apua mielialaan, luovuuteen ja keskittymiskykyyn

Kun miettii, että luonnossa sekä keho että mieli lepää, ei ole yllättävää, että luonnossa oleskelu parantaa mielialaa ja lisää positiivisia tunteita. Yhtenä selityksenä positiiviselle luontovaikutukselle on ”stressin palautumisteoria” (Stress Recovery Theory), jonka mukaan luonnolliset ympäristöt helpottavat palautumaan stressistä ja ahdistuksesta. Metsäkävely, meri-ilman hengittäminen tai vain puistossa istuminen vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistusta, surua ja vihaa, ja samalla lisää onnellisuutta ja tyytyväisyyttä.

Aivot eivät siedä ympäristöstä tulevia ärsykkeitä määräänsä enemmän. Jos ärsykkeitä on liikaa, aivot alkavat väsyä ja uupua ja menettävät keskittymiskykyään. Luonnossa aistiärsykkeitä on vähemmän ja ne ovat pehmeämpiä eikä meidän tarvitse olla niiden kanssa yhtä tarkkana. Aivot voivat ottaa rennommin, mikä auttaa keskittymiskyvyn palautumisessa. Ja kun pystymme keskittymään paremmin, ajatus pysyy paremmin koossa. Muistamme ja opimme paremmin.

Luonnossa vietetty aika auttaa saamaan aikaan enemmän,
mutta niin, että väsyy vähemmän.

Luonto tarjoaa myös loistavan ympäristön luovuuden parantamiseen. Kun aivojen kuormitus  vähenee, aivoihin syntyy paremmin tilaa ajattelulle. Lisäksi tutkimusten mukaan luonnon äänet ja maisemat lisäävät mielikuvitusta tavalla, joka ei kuormita aivoja. Neuropsykologisissa tutkimuksissa onkin havaittu, että luonnossa vietetty aika parantaa luovaa ongelmanratkaisua ja ajattelua, taitoja, joita nykymaailman (työ)elämässä tarvitaan jatkuvasti.

Miksi luonto vaikuttaa meihin näin?

Meidän aivomme ovat kehityksellisesti edelleen ajassa, jolloin asuimme savannilla ja hankimme ravintoa metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä luonnon antimia. Tuossa ajassa luonto oli hengissä pysymisen eli turvallisuuden ja ravinnon lähde. Tätä vasten peilaten tuntuukin varsin loogiselta, että luonnossa tulee levollinen olo. Olet ehkä itsekin kerännyt marjoja tai sieniä ja huomannut, miten mukavalta tuntuu säilöä itse keräämäänsä ravintoa ja valmistaa siitä ruokaa? Aivomme ovat jälleen savannilla ja omalla mukavuusalueellaan.

Kun vaan maltamme laittaa muut ärsykkeet hetkeksi pois, luonto tarjoaa myös mahdollisuuden mindfulness-kokemukseen ja arjen kiireestä irrottautumiseen, olemaan läsnä hetkessä. Mindfulness-harjoittelu on paljon tutkittu ja hyvin tunnettu keino tukea mielen hyvinvointia ja kuormituksesta palautumista.

Mikä parasta, luonnosta tuleva hyvinvointi on jokaisen saatavilla

Tutkimustietoa luonnon suotuisista vaikutuksista stressiin, jaksamiseen, ahdistuneisuuteen, masennukseen, unettomuuteen ja esim. päänsärkyyn on paljon. Luonto tekee hyvää terveydelle myös liikkumisen kautta, luonnossa oleminen kun useimmiten tarkoittaa myös useampien kävelyaskelten ottamista. 

Luonto tekee siis meille todella hyvää ja onneksi luontoon pääseminen on suhteellisen helppoa. Tutkimusten mukaan jo pienet hetket lähimetsässä tai vesistöjen äärellä voivat tuoda merkittäviä terveyshyötyjä. Myös kaupunkien puistot, kasvit sisätiloissa ja luontomaisemien katseleminen voivat tuoda hyvinvointivaikutuksia. Omassa lääkärintyössä lukuisat potilaat ovat kertoneet saaneensa luonnosta valtavasti voimavaroja, olipa kyseessä sitten mökkipihan tai kodin puutarhan hoito tai luontoon tehtyjä pieniä retkiä.

Luonto avaa sinulle oven parempaan jaksamiseen ja parempaan mielialaan
ja tuo myös muita terveyshyötyjä.

Kaiken kiireen keskellä luonto tarjoaa meille mahdollisuuden rauhoittua ja palautua ja vahvistaa mielen hyvinvointia. Jos koet, että voimavarasi ovat vähissä, älä lähde kuitenkaan suorittamaan luontoa. Pakkaa mukaan kahvia tai teetä ja lähde liikkeelle ajatuksella “menen pienelle retkelle” tai ”istuskelemaan kannon nokkaan”, älä siis kerää kilometrejä tai minuutteja. Jos sinusta tuntuu, että ajatuksesi poukkoilevat eivätkä jätä rauhaan, kiinnitä huomiosi luontoon; miltä luonto näyttää, miten vuodenajat näkyy, onko lintuja tai muita eläimiä liikkeellä? Ota vaikka kännykän kamera avuksi ja napsi kuvia matkan varrelta. Näitä kuvia on mukava katsoa jälkikäteenkin sateisina päivinä 🙂 Jos luontoon pääseminen on vaikeaa, myös kodin viherkasvit tuovat luonnon lähellesi.

Mennäänkö luontoon jo tänään? Jos menit ja otit kuvia, olisi kiva saada niitä kommenttikenttään 🙂

Kivaa syksyn jatkoa! Ja muista käydä tilaamassa uutiskirje!

Syysterveisin
Anna-Mari