Marraskuu – hyvä aika rauhoittua ja palautua?

Nyt se sitten alkoi, se marraskuu…
Aika moni, minä mukaan lukien, tuntuu pitävän marraskuuta kuukautena, jonka voisi ihan hyvin poistaa kalenterista.

Vaan mitä, jos luonto onkin ajatellut, että marraskuu on mitä parasta aikaa rauhoittua ja palautua?

Luonto lepää, mitä jos mekin?

Olimme perheen kanssa laittamassa kesämökkiä ”talviteloille” ja totesin useampaankin otteeseen, että luontokin näyttää siirtyneen jo talvilevolle. Oli hiirenhiljaista, yhdenkään linnun ääntä ei kuulunut, mikään lehti ei värähtänyt ja järven pinnalla ei käynyt pieninkään tuulenvire. Oli pikkaisen jopa aavemaisen hiljaista.

Minulla oli matkassa lukemistona unilääkäri Henri Tuomilehdon Nukkumisen taito- kirja. Kirja, jota muuten suosittelen lämpimästi kaikille unesta ja sen huollosta kiinnostuneille! Kirjassaan hän hienosti korosti vireystilan säätelyn merkitystä yhtenä paremman nukkumisen tärkeistä elementeistä. Vireystilan pitäisi laskea nukkumaan menon hetkeä kohti, jotta nukumme hyvin.

Meillä mökin takassa oli tuli, sytytin vielä muutaman kynttilän ja siippa laittoi ison tulipadan rantaan. Jännästi ympäröivä rauha tuntui tarttuvan. Olo oli kerrassaan rentoutunut ja oikein tunsi, miten ajatusten kulku hidastui.

Aivot ja sisäinen kellomme

Tunnustan, olen aivan ”hurahtanut” aivojemme ihmeelliseen maailmaan ja työterveyslääkärin työn ohella ahminut kirjoja ja tutkimustietoa tästä maailmankaikkeuden ihmeellisimmästä (ainakin siis omasta mielestäni :)) järjestelmästä.

Ihmiskunta on elänyt metsästäjä-keräilijän elämää lähes 250 000 v, nykyistä digiaikaa reilut 20 v, joten ei liene yllätys, että aivomme eivät ole pysyneet kehityksessä mukana, vaan meillä on aivotutkijoiden mukaan tosi vanhat aivot. Aivojemme rakennepiirrokset ovat edelleen kutakuinkin ajalta, jolloin esi-isämme elelivät savannilla ja asuivat luolassa.  Vaikka kuinka nykyään eletään 24/7 auki olevaa digiaikaa, aivomme toimivat kuten tuhansia vuosia sitten.

Meillä on aivoissa ihan oma sisäinen kello, joka käy n. 90 min sykleissä. Tämä kello säätelee mm elinjärjestelmiä niin, että esimerkiksi yöllä ruuansulatus- ja virtsatie-elimistö ovat lepotilassa, olimme me hereillä tai ei. Tätä sisäisen kellon systeemiä säätelee pitkälti pimeä-valo-rytmi.

Jo pelkästään palautumisen kannalta niin tärkeän laadukkaan unen vuoksi olisi hyvä, että valon määrä ja ylipäätään ylenmääräinen touhuaminen vähenisivät hiljalleen nukkumaanmenoa kohti. Ainakaan aivoille ei saisi syöttää aivoja ja muuta vireystilaa kovasti aktivoivaa enää myöhemmin illalla, kuten työntekoa tietokoneella.

Mutta oletko tulleet ajatelleeksi, että mitä jos aiemmin luonto piti huolta siitä, että ”jouduimme” rauhoittumaan ja palautumaan, kun alkoi tulla pimeää? Ihmislajin historiaa ajatellen sähköä ja sähkölamppuja ei ole ollut olemassa kovinkaan kauaa, kännyköistä ja tietokoneista nyt puhumattakaan. Ja silloinkin pärjättiin.

Palautuminen entisaikaan, onnistuisiko se meiltä vieläkin?

Muutama vuosi sitten osallistuimme Turun Luostarimäen Käsityöläismuseon Lyhtyjen iltaan. Kuljimme museoalueella pilkkopimeässä myrskylyhtyjen kanssa ja kuulimme oppaalta sen aikaisesta elämästä.

Käyttökelpoiset hehkulamput tulivat käyttöön vasta 1879. Vielä ennen talvisotaa (ennen 1940-lukua) Suomessa lähes puolet maaseudun talouksista oli kokonaan ilman sähköä. Tätä ennen kaikkialla maailmassa valon lähteenä oli tuli. Pimeään aikaan sytytettiin kynttilöitä ja lyhtyjä ja otettiin rauhallisesti.

Marraskuussa levättiin ennen joulukiireitä, takana oli kiireinen kesä ja syksy maatalouden askareiden parissa.

Onnistuisiko moinen vielä nykyihmiseltä? Jos ajateltaisiinkin marraskuusta niin, että ihanaa, kun voi rauhoittua, mennä ajoissa nukkumaan ja ei haittaa, vaikka ihan kauheasti ei enää illalla puuhastelisi? Sytytettäisiin kynttilöitä ja rauhoituttaisiin hyvän kirjan tai musiikin ääreen. Harjoiteltaisiin myös jouten oloa ja ladattaisiin omia ”akkuja” joulua edeltävän ajan kiireisiin.

Sykevariaatiomittauksia tekevän Firstbeatin mukaan kun joulunalusaika on suomalaisten kuormittavinta aikaa eli hyvä olisi, että silloin(kin) akuissa olisi virtaa 🙂

Valojen himmentyessä omakin vireystila rauhoittuu

Miksi rauhoittuminen on hyvästä?

Riittävä palautuminen on ihan keskeisessä roolissa haitallisen kuormituksen ehkäisyssä ja hoidossa. Stressireaktio on meille reaktiona elintärkeä, sen avulla selviämme kiperistä tilanteista. Ongelmaksi stressi muodostuu, jos siitä ei palaudu ja se jää ns. päälle. Haitallisen kuormituksen varoitusmerkkejä alkaa olla ilmassa, jos uni ei tule tai se on pätkittäistä, vatsa vaivaa, päätäkin voi särkeä tai parin päivän vapaa töistä ei tahdo riittää palautumiseen. Hyvä testi omaan vireystilaan on kokeilla olla ihan jouten olo, ilman kännykkää, läppäriä, tv:tä tai kirjaa. Aika monilla jouten olo on vaikeaa.

Pitkittynyt haitallinen stressi ajaa ihmisen jatkuvaan, luolamiehen maailmasta tuttuun valmiustilaan; ollaan valmiita taistelemaan tai pakenemaan, mikä ei tee hyvää terveydelle, ei fyysiselle eikä psyykkiselle. Pitkittyneen, haitallisen kuormituksen aiheuttamien terveysvaikutusten lista on piiiiitkä, tässä muutamia nostoja sen vaikutuksesta terveyteen: Verenpaine nousee, vastustuskyky heikkenee, vatsaan koskee, stressihormoni kortisoli voi sotkea muuta hormonitoimintaa, paino nousee, lihakset jumittaa ja särkee.

Psyykkisistä oireista mainittakoon unen ongelmien lisäksi keskittymiskyvyn ja muistin heikkeneminen sekä ärtyisyys. Työterveyslääkärin vastaanotolle ensi kertaa tullessa monella pitkittynyt stressi on edennyt jo uupumukseksi, ahdistuneisuudeksi tai masennukseksi. Mutta huoli pois, monista kuormitusoireista toipuu, kun kuormituksen ja palautumisen tasapaino saadaan kuntoon.

Muistetaan siis palautuminen, marraskuussa ja muutoinkin

Mitä, jos oltaisiin loput marraskuun päivät kuin entisajan maanviljelijät?

Töiden jälkeen rauhallista liikuntaa, illalla rauhoittumista hyvän kirjan, käsitöiden, musiikin tai muun itselle mielekkään ja rentouttavan tekemisen kanssa? Himmennettäisiin valoja tai sytytettäisiin kynttilöitä, vietettäisiin aikaa läheisten kanssa. Nautittaisiin sopivasti iltapalaa ennen nukkumaanmenoa. Käytäisiin yöpuulle ja nukuttaisiin hyvin.

Kokeiltaisiinko kääntää iltojen pimeys positiiviseksi ja palauttavaksi asiaksi?

Me tykättiin ja tykätään, kokeile sinäkin!

Kivaa marraskuuta!