Toimari/esihenkilö, mitä olet mieltä? 

Tässä blogissa vannoutunut työkykyjohtamisen puolesta puhuja pohtii sitä, onko työkykyä ja sen johtamista syytä ajatella enemmän seurauksena onnistuneesta ihmisten johtamisesta eikä irrallisena, ylimääräisenä osana muutenkin vaativaa esihenkilötyötä? Ja ylipäätään, johdetaanko me nykytyöelämässä oikeita asioita vai mennäänkö edelleen teolliselta ajalta perittyjen mallien ja käytänteiden kanssa? 
 

Myös esihenkilöiden jaksamisesta on tärkeää pitää huolta 

Esihenkilöiden työpöytä on tänä päivänä varsin täynnä; pitää johtaa tavoitteisiin pääsyä, vahvistaa tiimiläisten osaamista ja motivaatiota, rakentaa kulttuuria,  varmistaa strategian ja arvojen toteutuminen, huolehtia, että kehityskeskustelut tulee tehtyä ajallaan, luoda toivoa kaiken jatkuvan muutoksen keskellä (tämä viimeisen muuten nousi tuoreessa Gallupin tutkimuksessa ykkösodotukseksi), jne. Ja sitten vielä työkykyäkin pitäisi johtaa.

Monella esihenkilöllä nämä kaikki tehtävät pitäisi hoitaa jonkin kokoisen operatiivisen asiantuntijatyön ohella. Ei ihme, että viimeisessä Miten Suomi voi- tutkimuksessa nousi erityinen huoli esihenkilöiden jaksamisesta; “todennäköinen työuupumus on kasvanut erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilla. Määrä on kolminkertaistunut verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan.”

Josta lähdin miettimään, tiedämmekö, mitä meidän oikeasti pitää johtaa? Tällaista edellä kuvattua tilkkutäkkiä, josta ei tahdo millään saada kunnolla otetta? Eikö johtamisen perimmäisenä tavoitteena kuitenkin ole, että sovitut asiat saadaan tehtyä yhteisesti sovitulla tavalla, ja tavalla, joka ei vaaranna tekijänsä jaksamista ja ylipäätään terveyttä? Ja kukas se ne asiat sitten nykytyössä yleensä tekeekään? Aina vaan tavallisemmin ihminen. Toki erilaisia tietoteknisiä välineitä ja järjestelmiä hyödyntäen. 

Työssä onnistuminen johtamisen tavoitteeksi 

Olin aikoinaan prosessikehitys-guru Kai Laamasen opissa ja muistan ikuisesti hänen meille useasti heittämän kysymyksen, “tarkennatko, kuka tekee”? Huomasimme tuolloin käyttävämme aika paljon passiivi-muotoja, tyyliin “tehdään” tai “Yritys Oy Ab tekee”. Mutta kuka siis oikeasti tekee? “Yritys Oy Ab” ei tee mitään, vaan siellä olevat ihmiset ja laitteet tekevät.

Kun puhutaan siitä, että työtä pitää johtaa, niin eikös silloin ensisijaisesti johdeta ja auteta ihmisiä, jotka sen työn tekevät niin, että he onnistuvat työssään? Ylimmällä johdolla on vastuuta liiketoimintaan liittyvistä linjauksista ja päätöksistä. Nämän päätökset ja linjaukset vaikuttavat myös itse tekemiseen, siksi ylimmällä johdolla on myös tärkeä rooli onnistumisen mahdollistamisessa. Siitä lisää tulevassa blogissa.

Vaan miten usein me pysähdymme miettimään, mitä ja miten meidän loppupeleissä pitää johtaa? Kun onnistumme ihmisten johtamisessa, sen “sivutuotteena” pääsemme tavoitteisiin, synnytämme turvallista yrityskulttuuria, työntekijät ovat motivoituneita, osaavia, sitoutuneita ja työkykyisiä. Kaikki tämä useimmiten tarkoittaa hyvää myös liiketuloksen kannalta.

Mitä meidän pitää osata, että onnistumme nykytyön johtamisessa?

Ja sitten se kuumottava kysymys; miten hyviä me ollaan ihmisten johtamisessa? Ja vielä tarkemmin, mitä meidän pitää osata, että voimme onnistua ihmisten johtamisessa? Ja vastaukseni tähän kysymykseen on, että meidän pitää osata ja ymmärtää ihmisen aivoja ja mitkä asiat vaikuttavat aivojen hyvinvointiin.

Samalla lailla kuin työntekijä hallitsee kalliin koneen käyttöohjeet, esihenkilön on tärkeää pitää jatkuvasti mielessä aivojen toiminnan perusperiaatteet; mikä meitä motivoi, mikä meissä laukaisee alkukantaisia vaistoja, jotka johtavat stressireaktioon, mikä meitä auttaa onnistumaan, vain muutamia tulokulmia mainitakseni.

Eikä aivojen tuntemisesta ja huomioimisesta tässä kummallisessa maailman menossa ole haittaa ihan meidän jokaisen hyvinvoinnille, niin työssä kuin vapaalla. 
 

Ajatuksia? 

Mitä ajatuksia sinulle heräsi edellä olevasta? 
Ota yhteyttä ja jutellaan lisää, miten me voimme auttaa juuri sinun yrityksesi esihenkilöitä onnistumaan työssään.

Tähän tärkeä bonus; kun esihenkilö kokee onnistuvansa ja tuntee hallitsevansa työnsä, sillä on positiivinen vaikutus myös esihenkilön omaan jaksamiseen. Todellinen win - win - win- tilanne; yritys, sen esihenkilöt ja työntekijät, kaikki hyötyvät.

Laita viestiä, juttelu ei maksa mitään!