Kestävä työelämä on kaikkien etu – Näin vähennät haitallista kuormitusta

Työikäisten suomalaisten jaksaminen on koetuksella, ja työuupumus on nousussa erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä. Mikä meitä oikein kuormittaa ja miten haitallinen kuormitus linkittyy uupumukseen ja mielialaoireisiin? Tässä blogissa pohdin tätä haastavaa kokonaisuutta ja etsin vastauksia siihen, miten voimme yhdessä rakentaa kestävämpää työelämää.

Mitä ajatuksia nämä aiheet herättävät sinussa? Oletko itse huomannut arjessasi uupumuksen merkkejä?

Työikäisten jaksaminen huolestuttaa

Työikäisten suomalaisten jaksaminen on heikentynyt huolestuttavasti. Uunituoreen Työterveyslaitoksen ”Miten Suomi voi?” -tutkimuksen mukaan jo joka kymmenes suomalainen on todennäköisesti työuupunut, ja vähintään joka neljännellä riski työuupumukseen on kohonnut. Uupuminen on lisääntynyt erityisesti esihenkilö- ja johtotehtävissä toimivilla. Uupuneita, mutta vielä työssä olevia esihenkilöitä ja johtajia on tutkimuksen mukaan kolminkertainen määrä koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna. 

Samalla Kelan tilastot maalaavat karun kuvan maailman onnellisimman kansan, suomalaisten, mielenterveyden haasteista: vuonna 2023 mielialalääkkeitä käytti jo joka kymmenes suomalainen. Yli 100 700 henkilöä sai sairauspäivärahaa mielenterveyden häiriön perusteella. Erityisesti ahdistuneisuushäiriöt ovat olleet voimakkaassa nousussa.

Mistä työikäisten kuormittuminen johtuu?

Elämme 24/7 auki olevassa, hälyisessä maailmassa, jossa aivot ajautuvat herkästi ylikuormitus-tilaan. Aivoille tuleva informaatiotulva on katkeamaton. Maailmalla tapahtuvista kauheuksista uutisoidaan reaaliajassa. Klikki-journalismi maalaa uhkakuvia toinen toisensa perään. Sosiaalinen media kertoo, millaiselta elämän kuuluisi näyttää, siis siinä kuvitteellisessa, täydellisessä maailmassa.  Aivot eivät osaa heti blokata turhia viestejä pois, vaan aivojen pitää ensin käsitellä saamaansa tietoa. Kun aivoihin alkaa piirtyä kuva turvallisuutta tai hyväksytyksi tulemista vaarantavista asioista, uhka-ajattelu valtaa tilaa. Meidän aivomme on valjastettu pitämään meidät hengissä, ei onnellisina (valitan!) ja hengissä pysymisen kannalta kokemus turvasta ja muiden ihmisten hyväksynnästä on tuiki tärkeää. Kun koemme näiden olevan uhattuna, meissä käynnistyy stressireaktio, myös ilman konkreettista uhkaa, jo pelkkä ajatus ja tunne riittää. 

Samaan aikaan työelämä on muuttunut paljon enemmän aivoenergiaa vaativaksi kuin rutiini-tyyppinen tekeminen. Työssä tarvitaan tänä päivänä hyvää ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, keskittymiskykyä, muistia ja jatkuvaa uuden oppimista, myös epävarmuuden ja keskeneräisyyden sietämistä. Työpäivät voivat olla pirstaleisia, täynnä keskeytyksiä ja asiasta toiseen hyppimistä. Monella vapaa-ajastakin on tullut suorittamista.

Tätä vasten peilaten tuoreet tutkimustulokset eivät ehkä olekaan enää niin yllättäviä.

Aivomme ajautuvat jatkuvaan hälytystilaan, sitä nopeammin, mitä kovempi ja/tai pitkäkestoisempi kuormitus on suhteessa voimavaroihin eli sietokykyyn ja mitä huonommin palautuu.

Kun mietin hyvin tavallista kertomusta työterveyslääkärin vastaanotolla, tapahtumaketju on usein mennyt näin: haitallinen kuormitus (tavanomaisesti useammalla elämän alueella) -> uni häiriintyy ja/tai jaksaminen tehdä itselle palauttavia asioita huononee -> siirrytään sinnittely-moodiin, stressi- ja ahdistusoireet lisääntyvät -> uupumusoireet voimistuvat, joko ajan kanssa tai sitten jonkin ulkoisen, usein elämään sinänsä kuuluvan vastoinkäymisen myötä -> uupumus syvenee, elämän osa-alueet kapeutuvat ja lopulta mieliala laskee. 

Mitä voisimme tehdä toisin, jotta tuohon kierteeseen ei joutuisi?

Monimutkaiseen ongelmaan ei ole yksinkertaista ratkaisua

Usein syyttävä sormi on osoittanut milloin työelämään, milloin johtamiseen, talouteen, maailman myllerryksiin, someen jne. Kuormittumisen monisyisyyden vuoksi sen ratkaiseminen ei voi kuitenkaan nojata yksittäiseen tekijään.

Työelämästä kirjoitetaan tänä päivänä varsin negatiiviseen sävyyn, kuten valitettavan monesta muustakin asiasta, negatiivisuus kun kuulemma myy paremmin 🙁  

Työllä on kuitenkin ehdottomasti mielenterveyttä ja myös toipumista tukeva vaikutus. Sairauden tai elämän vastoinkäymisten kohdatessa on tärkeää muokata työtä niin, että kuormitus ja työntekijän voimavarat ovat tasapainossa.

Jaksamisen haasteiden liiallinen medikalisointi ei myöskään ole ratkaisu – usein käytännön työssä syntyy itse asiassa kuva aivojen toimintajärjestelmän kannalta normaalista reaktiosta haitalliseen kuormitukseen, ei aivoissa asuvasta sairaudesta. Monasti olen löytänyt itseni kertomasta potilaalle: “Nyt kun olen kuullut, mitä kaikkea sinun elämässäsi on tapahtunut, olisin enemmän huolissani, jos nämä eivät tuntuisi missään.” Ikävä kyllä sairausvakuutus-järjestelmämme on vielä tänä päivänä rakennettu niin, että ilman diagnoosia henkilö jää riittävän hoidon ja tuen ulkopuolelle.

”For every complex problem there is an answer that is clear, simple, and wrong”

H.L. Mencken

Neurotieteestä apua parempaan jaksamiseen

Olen täysin vakuuttunut siitä, että ratkaisu jaksamisen ja mielen haasteisiin löytyy paremmasta ymmärryksestä: miten aivomme toimivat, ja miten luomme aivoillemme töissä ja kotona ympäristön, joka tukee aivojen hyvinvointia ja jaksamista.

Aivomme toimivat varsin vanhoilla käyttöjärjestelmillä ja ovat edelleen ”savannilla luolamies-ajassa”, kun taas meitä ympäröivä maailma on muuttunut radikaalisti. Vanhoilla johtamisen ja työn tekemisen tavoilla ei enää tahdo pärjätä ja omasta jaksamisesta on tärkeää pitää huolta, niin töissä kuin vapaalla.

Hyvinvoiva työyhteisö on kaikkien etu

Yksittäiselle ihmiselle sairastuminen on kova paikka ja kun kyse on mielen haasteista, keskustelemme vastaanotolla hyvin usein myös oireiden tai sairastumisen aiheuttamasta huolesta. Varsin tavallista on potilaan kuvaama huoli, usein pelkokin siitä, onko oma elämä aina jatkossa tällaisten oireiden kanssa kamppailua ja kykeneekö enää koskaan elämään entisenlaista elämää? Entä oma työkyky, onko mahdollista jatkaa tai palata omaan työhön ja näin turvata oma ja perheen toimeentulo?

Näissä tilanteissa onneksi vastaukseni on, että uupumus, masennus ja ahdistuneisuus ovat kaikki tiloja, itse asiassa varsin usein aivojen normaalia reagointia liialliseen kuormitukseen, joista kyllä parannutaan; hyvällä hoidolla, vähentämällä haitallista kuormitusta ja panostamalla palautumiseen, ilman suorittamista. Huoli ja murehtiminen, saati pelko, ovat itsessään lisää kuormitusta aiheuttavia asioita ja vastaanotolla onkin ollut hienoa huomata, miten jo toivon tuominen paremmasta auttaa potilasta ja keventää henkistä kuormitusta.

Työnantajalle yhden sairauspäivän kustannus on noin 370 euroa, ja pidemmissä poissaoloissa summa kasvaa huomattavasti. Isoin hintalappu syntyy, jos työntekijä joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Hyvin monissa paikoissa myös sijaisten saaminen on hankalaa, jolloin työt viivästyy tai pysähtyy, kun tekijöitä puuttuu. Kustannus on tälläkin. 

Työuupumuksen ja mielenterveysongelmien hinta on kova; niin sairastuneelle, työpaikalle kuin Oy Suomi Ab:llekin.

Kun onnistumme tukemaan suomalaisten jaksamista ja mielenterveyttä, kaikki voittaa.

Hyvinvoivassa työyhteisössä poissaoloja on vähemmän, työ sujuu paremmin ja työnhallinnan kokemus on vahvempi. Työntekijät saavat aikaan enemmän, mutta väsyvät vähemmän. Johtajat ja esihenkilöt jaksavat työssään paremmin, mikä heijastuu myös parempana johtamisena. Henkilöstön vaihtuvuus vähenee ja työpaikka houkuttelee myös uusia osaajia. Viivan alle jäävä liiketulos kaiken tämän seurauksena paranee.

Yhteiskunnan tasolla mielenterveysongelmien vuoksi menetetyn työpanoksen vuosittaiseksi kokonaisarvoksi on laskettu noin viisi miljardia euroa, mikä on noin 20 % vuoden 2025 talousarviossa terveydenhuoltoon budjetoidusta rahasta. 

Monitahoinen haaste vaatii juurisyihin vaikuttamista ja sitä varten avuksi pitää ottaa tämän universumin kenties monimutkaisin järjestelmä, meidän aivomme. Olen täällä auttaakseni organisaatioita onnistumaan tällä tutkimusmatkalla ja rakentamaan aivot huomioiden sellaisia työn tekemisen tapoja ja työyhteisöä, jotka tukevat johtajien, esihenkilöiden ja työntekijöiden jaksamista ja mielen hyvinvointia.

Löydetään yhdessä ratkaisuja

Jos haluat kuulla lisää tai jakaa ajatuksiasi siitä, miten voin auttaa sinun työyhteisöäsi, ota rohkeasti yhteyttä. Yhdessä voimme löytää keinoja vähentää haitallista kuormitusta ja luoda työyhteisöllesi sellaisen työympäristön, jossa ihmiset jaksavat paremmin – niin töissä kuin vapaa-ajallakin.

Kysy lisää ja ota yhteyttä!

Voimme yhdessä löytää ratkaisut paremman jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin edistämiseksi juuri sinun organisaatiossasi.

Yhteistyöterveisin Anna-Mari