Trilogian kolmas osa: Työntekijän rooli työkykyjohtamisen joukkuepelissä

Työkykyjohtamisen trilogiassa aiempina teemoina on ollut esihenkilön rooli ihmisten johtamisessa, aivojen hyvinvointi huomioiden, ja ylimmän johdon rooli työkyvyn johtamisessa kiinteänä osana kannattavan liiketoiminnan johtamista. Tässä kolmannessa osassa otan näkökulmaksi työntekijän oman vastuun pitää huolta itsestään, mielellään myös työkyvystään, jotta juuri sinä voit elää itsesi näköistä ja toivomaasi riittävän Hyvää Elämää (huom. täydellistä elämää ei ole olemassakaan...), niin töissä kuin sen ulkopuolella. 

Työkykyjohtamisen pelipaikat ja pelikirja kuntoon; kuka vastaa mistäkin?

Niinkuin (työ)elämässä muutoinkin, on tärkeää, että vastuunjako on selkeä ja kaikilla tiedossa, ja kaikki ovat sitoutuneet hoitamaan oman tonttinsa. Ajattelen työkykyjohtamisen joukkueen vastuita niin, että joukkueeseen kuuluu mahdollistaja, joka on yrityksen ylin johto. Mahdollistaja nimensä mukaan mahdollistaa tarvittavat resurssit, antaa suunnan ja varmistaa, että pysytään kurssissa. Sitten joukkueeseen kuuluu vaikuttaja, joka on esihenkilö. Esihenkilöllä on erittäin suuri mahdollisuus vaikuttaa tiimiläistensä aivojen hyvinvointiin ja jaksamiseen, hyvässä ja pahassa. Autatko työntekijöitäsi pääsemään parhaimpaansa vai ajatko heitä kohti aivojen haitallista kuormitusta ja heikompaa motivaatiota ja aikaansaamista? Ja sitten joukkueeseen kuuluu hyvin tärkeänä tekijänä työntekijä itse. Tästä lisää tässä blogissa.

Pidä huolta itsestäsi!

Työntekijällä tässä blogissa tarkoitan kaikkia työntekijöitä. Olit sitten roolissasi tiimiläisenä, esihenkilönä tai vaikkapa toimarina, niin töissä sinä olet ja on tosi tärkeätä, että sinä itse pidät huolta omasta itsestäsi ja työkyvystäsi. Vastuuta omasta työkyvystäsi ja jaksamisestasi ei siis missään nimessä kannata antaa kenellekään muulle. Sinä olet se ihminen, jonka kanssa tulet viettämään loppuelämäsi, toivottavasti pitkän sellaisen. Ja elämällä tässä tarkoitan elämää myös työn ulkopuolella. On tärkeää, että tulet itsesi kanssa hyvin juttuun ja pidät huolta jaksamisestasi. Älä siis luovuta tätä vastuuta kenellekään muulle. Jos kuormitusta ja stressiä alkaa kuitenkin kertyä, hae itsellesi tukea; esihenkilöltä, läheisiltä, tarvittaessa myös työterveyshuollosta. 

Oman työkyvyn johtaminen

No mitä tämä oman työkyvyn johtaminen käytännössä tarkoittaa? Itse näen hieman teennäisenä puhua työkyvyn johtamisesta erillisenä asiana. Samat asiat, jotka pitävät huolta työkyvystäsi, auttavat sinua pysymään terveempänä ja tekemään itsellesi mielekkäitä asioita eli kyseessä on ennemminkin sinun kokonaisvaltaisen hyvinvointisi johtamisesta. 

Terveelliset elintavat

Terveellisistä elintavoista on puhuttu paljon ja pitkään ja käyn ne tässä yhteydessä vain pintapuolisesti läpi. Meillä on tulossa valmennusohjelma elintapojen vaikutuksista aivoihin ja mielen hyvinvointiin ja mitkä valinnat tukevat jaksamistasi, joten nyt näistä vain lyhyesti. 

Jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeää varmistaa, että palaudut riittävästi. Palautumisessa riittävä ja laadukas uni on kaikkein tärkein. Muitakin tärkeitä keinoja toki on, mutta niistä valmennuksessa sitten lisää. 

Liikkuminen tekee todella hyvää kokonaisvaltaiselle terveydelle ja myös aivojen hyvinvoinnille; mm. stressin sietokyvylle, muistille, oppimiselle, keskittymiskyvylle ja luovuudelle. Ja tässä ei siis puhuta urheilusta vaan terveyttä tukevasta liikkumisesta. Terveysliikkumisen suositukset löydät täältä. 

Hyvällä ravitsemuksella on myös tosi iso merkitys. Aivoissa on 50-500 miljardia elävää hermosolua, jotka kukin tarvitsevat monipuolista ja laadukasta ravintoa toimiakseen kunnolla.

Lisää elintavoista ja siitä, mitkä valinnat tukevat jaksamistasi ja aivojesi hyvinvointia tulevassa valmennuksessa. Tilaa uutiskirje tästä ja pysyt kuulolla valmennusten alkamisesta!
 

Ajattelutaidot 

Hurjan iso ja tärkeä tekijä.
Me ajattelemme useita kymmeniä tuhansia ajatuksia päivässä. Kiitos aivojemme luolamiehen aikaan jäämisen, aivomme ovat taipuvaisia ajattelemaan uhkalähtöisesti, usein negatiivisesti ja aina aika ajoin ihan hölynpölyäkin. Kaikki tämä siis normaalia aivojen toimintaa.

Haasteita alkaa tulla kun alamme kuuntelemaan kaikkia ajatuksiamme ja pitämään niitä varteen otettavina tosiasioina. Ajatuksista seuraa tunteita ja niistä edelleen reaktioita. Pelkkä uhkaavalta tuntuva ajatus siis voi käynnistää meissä taistele tai pakene- reaktion eli stressireaktion. 

Ajatuksia ei voi hallita, mutta niitä kannattaa harjoitella ohjaamaan. Myös tästä lisää tulevassa valmennuksessa.

Oman työn johtaminen

Oman työn johtaminen on teema, missä meillä on nykytyöelämässä vielä paljon kehitettävää.

Oman työn johtamisen avulla voit saada työpäivistäsi kestävämpiä niin, että jaksamisesi riittää myös työn ulkopuolisiin asioihin. Niihin, jotka auttavat sinua palautumaan. Omien vaikutusmahdollisuuksien määrä riippuu toki työtehtävästä, mutta meillä jokaisella on omassa työssä ja työpaikalla asioita, joihin me voimme vaikuttaa ja niihin myös kannattaa vaikuttaa. 
Työ on mennyt monilla aloilla pitkälti itseohjautuvaksi eikä voi ajatella, että esim. esihenkilö olisi koko ajan olkapääsi takana sanomassa, mitä teet seuraavaksi. Se ei ole a) kivaa eikä b) millään lailla järkevää. On siis tärkeää, että pidät huolta ja vahvistat oman työn johtamisen taitoja, oli se sitten kalenterin hallintaa, tauottamista, priorisoimista, avun pyytämistä tms. Myös tästä aiheesta meiltä on tulossa valmennus-setti niin pian, kun vain ehdimme saamaan materiaalit julkaisukuntoon. Jos et vielä tilannut uutiskirjettä, tee se tästä, niin saat ensimmäisenä tietoa myös tästä valmennuksesta!

Entä jos olet ajautunut itsellesi vääriin hommiin?

Lopuksi vielä hieman vähemmän palstatilaa saava, mutta työssä jaksamiseen ja omaan hyvinvointiin paljon vaikuttava asia. Työterveyslääkärin työssä on erinäisiä kertoja tullut vastaan tilanne, jossa työntekijä itse tietää, että hän on ns. väärässä työssä. Työ tai työympäristö ei ole hänen arvojensa mukainen tai työ ei ole hänelle mielekästä ja hän voi siinä työssä huonosti. Mutta silti hän jatkaa edelleen siinä työssä. Tällaisessa tilanteessa, jossa työntekijä huomaa itse, että on ihan väärässä paikassa töissä, terveysteko itselle on lähteä miettimään plan B:ta. En missään nimessä kehota irtisanoutumaan ja hyppäämään ns. tyhjän päälle, mutta suunnittelua työuran seuraavasta vaiheesta on mahdollista aloittaa nykytyön ohella. Mitä minä haluaisin seuraavaksi ammatillisella polullani tehdä? Ja mieluummin tämä pohdinta ennen kuin tapahtuu se, mitä valitettavasti joskus näkee tapahtuvan, eli itselle huonosti sopivassa työssä ollaan niin pitkään, että sairastutaan. Kuormitusoireet lähtevät kertymään ajan saatossa ja lopulta sinänsä pienikin asia voi sitten olla se, joka “katkaisee kamelin selän”, ja työkyky menee. Ja jos työkyky menee esim. mielialaoireiden tai burnoutin takia, niin työkyvyn takaisin saamiseen voi mennä jonkunkin verran aikaa. Siinä tilanteessa ei ole enää niin yksinkertaista lähteä hakemaan uutta työtä. Tämän takia olisikin todella, todella tärkeää, että muistaa ensisijassa varjella omaa terveyttään ja työkykyään. Työpaikan ja työn ei tarvitse eikä kuulu olla joka päivä täydellistä tai super-merkityksellistä, sellaisia töitä ei taida olla olemassakaan. Mutta keskivertaisesti työssä tulisi olla riittävän hyvä olla eikä joka aamu tuskailla työhön lähdön kanssa.

Työkykyjohtaminen on joukkuepeliä, jossa kaikkien panosta tarvitaan

Työkykyjohtaminen on siis joukkuepeli, jossa tarvitaan kaikkia pelaajia, kaikissa rooleissa. Pelipaikat (=vastuut) ja pelisäännöt (=yhteiset toimintatavat) pitää olla kaikkien tiedossa ja kaikkien pelata yhteiseen maaliin. Näin toimimalla työkyvyn johtamisessa onnistuu. Yritys ja siellä työskentelevät henkilöt voivat hyvin, kun työkykyjohtaminen on jokaisen vastuualueella kunnossa, työnteko on sujuvaa ja hallittavaa ja liiketoiminnan peruspilarit kohdillaan. Tällöin kaikki voittavat.
Ja päinvastoin, tutkimusten mukaan huono työilmapiiri näkyy suoraan yrityksen kassavirrassa, eli kyvyssä investoida ja kasvaa, ja ihan loppuviimeksi maksaa palkkaa. 

Viimeinen kiinnostanee ihan jokaista joukkueen jäsentä. 

Voimmeko auttaa Sinun yritystäsi kehittämään työkykyjohtamisen joukkuepeliä? Laita viestiä tai soita ja jutellaan lisää!